Muovipallon lyhyt historia. Poly, XsF, Nittaku ja ABS.

26.07.2018

Pitkästä aikaa on taas blogitekstin aika. Aivan liian pitkään on kulunut edeltävästä tekstistä, joten yritetään nyt hieman ryhdistäytyä ja palata rytmiin. Oikeastihan näitä on mukava kirjoitella, joten eiköhän tämä tästä taas lähde liikkeelle. Toivottavasti näiden lukeminen on puoliksikaan yhtä mukavaa, kuin tekstin tuottaminen!

Tauon jälkeen ei kehtaa ihan mistä tahansa kirjoittaa, vaan aiheeksi valikoituikin nyt teema, josta on pingisväen keskuudessa käyty keskustelua vähintäänkin runsaasti. Nyt vuonna 2018 aihe ei (onneksi) enää tunnu olevan niin ajankohtainen, mutta toisaalta asia on yhä sen verran uusi, että muisteleminen on helppoa ja kirjoittaminen onnistuu ilman suurempia vaikeuksia. On siis aika puhua muovipalloista.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna muovipalloajan voi karkeasti jakaa neljään eri vaiheeseen. Ensimmäisen muovipalloaallon jälkeen XushaoFa mullisti Suomen pallomarkkinan. Myöhemmin japanilainen Nittaku korjasi potin ja nyt käynnissä oleva ABS-muovipallojen aika on tuonut markkinoille paljon hyviä ja edullisia palloja, jotka puolestaan haastavat tosissaan Nittakun. Ja kehitys tuskin pysähtyy tähän, vaan tulevaisuus voi tuoda tullessaan vaikka minkälaisia palloja. Se on sitten kuitenkin tulevaisuuden blogien tehtävä selvittää, jatkuiko muovipallojen kehityskulku yhtä positiivisesti kuin tähän asti. Lisäksi muovipalloilla on myös oma esihistoriansa, josta voi lukea mm. uunituoreesta Suomen pöytätennisliiton historiikista (ks. Victor Barna Cup).

Taustaksi lyhyesti kerrottakoot, että kansainvälinen pöytätennisliitto ITTF päätti vuonna 2012 vaihtaa pingispallojen materiaalin vuosikymmeniä palvelleesta selluloidista muoviin. Edellinen suuri muutos oli koettu vuosituhannen vaihteessa, kun pallon kokoa suurennettiin. Vanha halkaisijaltaan 38 mm pingispallo kasvoi 40 milliseksi, kun pallon vauhtia haluttiin hidastaa ja sen myötä pidentää palloralleja. Muutosta ei tuolloin muistaakseni Suomessa juurikaan kyseenalaistettu, vaan uudet pallot otettiin hyvin vastaan. Kenties tämä positiivinen muisto mielessä uudet muovipallotkin suorastaan vietiin käsistä heti niiden julkaisun jälkeen.

Muovipalloon siirtymisellä ei ollut samanlaisia pelillisiä syitä, kuin pallon koon muutoksella. Materiaalin vaihtamista perusteltiin mm. kustannus- ja turvallisuussyillä. Selluloidi oli yksi ensimmäisistä kaupallisesti laajalle levinneistä muoveista. Pingispallojen lisäksi selluloidia on käytetty mm. filmirullien ja kitaran plektrojen materiaalina. Selluloidin haittapuolena voidaan kuitenkin pitää aineen epävakautta ja tulenarkuutta ja sen kysyntä onkin ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Helposti syttyvän tavaran logistiikka on huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa, joten muoviin siirtyminen oli taloudellisessa mielessä ymmärrettävää myös pöytätenniksen parissa.

Päätös muovipalloon siirtymisestä tehtiin tosiaan vuonna 2012 ja ensimmäiset muovipallot saapuivat markkinoille vuoden 2014 kesällä, jolloin niistä tuli myös ITTF:n sääntöjen mukaisia virallisia kisapalloja. Liekö tuotekehitys ollut vielä keskeneräistä, mutta merkistä riippumatta ensimmäiset muovipallot olivat oikeastaan kaikilla mittareilla selluloidipalloja huonompia. Nämä ns. polypallot olivat ensinnäkin kovin heikkoja, mutta myös pallon pyöreyden ja pompun ennustettavuuden kanssa oli havaittavissa epätasaisuuksia.

Ongelmista huolimatta polypallot kuitenkin otettiin Suomessa nopeasti kilpa- ja harjoituskäyttöön. Näin ei kaikkialla kuitenkaan toimittu, vaan esimerkiksi Ranskassa päätettiin pelata vielä yksi kausi selluloidipalloilla ja odotella muovipallojen kehittymistä. Nyt tarkasteltuna ranskalaisten päätös ei vaikuta pöllömmältä, mutta toisaalta oli myös helppo perustella, miksi Suomessa päätettiin monien muiden maiden tapaan alkaa pelaamaan kansainvälisen standardin palloilla.

Kauppiaalle näiden ensimmäisten muovipallojen myynti ei ollut mukavaa hommaa, vaikka palloja menikin kaupaksi suuria määriä ja kaikki halusivat päästä kokeilemaan uusia paljon puhuttuja palloja. Moni täysin ymmärrettävästi pettyi muovipallojen laatuun ja jatkuva särkyminen aiheutti turhautumista varmasti niin pelaajissa kuin yleisössäkin, kisajärjestäjistä puhumattakaan.

Muutamia hyviä kokemuksia kuitenkin koettiin, kun esimerkiksi Veteraanien EM-kilpailut Tampereella onnistuttiin vetämään läpi ilman suurempia ongelmia. Ilmeisesti välillä kävi vain hyvä onni ja Suomeen saatiin poikkeuksellisen kestävä palloerä. Kokonaisuutena tämä polypalloaika oli kuitenkin aika murheellinen kokonaisuus, mitä tuskin kukaan muistelee lämmöllä.

Joskus vuoden 2014 lopulla näin ensimmäistä kertaa Rusalla oudon kiinalaisen pallon. Pallo oli helppo tunnistaa, sillä sen ääni oli aivan erilainen kuin muissa palloissa eikä se tuntunut hajoavan millään. Pallo osoittautui punaleimaiseksi XushaoFa merkkiseksi Kiinassa valmistetuksi muovipalloksi. Erikoisen pallosta teki myös se, ettei siinä ollut saumaa lainkaan. Pienen googlailun myötä pallosta löytyi englanninkielistä materiaalia ja tieto siitä, että punaleimaisen ensimmäisen tuotesukupolven jälkeen oli jo ehditty jo julkaista päivitetty malli, mustaleimainen XushaoFa Sports.

Näitä palloja oli saatava pian Suomeen myyntiin ja siinä onnistuimmekin varsin hyvin. Muistaakseni pallot saapuivat Pingiskeskuksen valikoimaan kevättalvella 2015 ja saavuttivat heti suuren suosion. Pallo oli saumattomuuden seurauksena todella kova, joten se myös pomppasi hieman muita palloja korkeammalle ja tuntui selvästi muita palloja nopeammalta. XsF kuitenkin kesti peruspelissä erinomaisesti, mikä olikin tavattoman toivottu ominaisuus ensimmäisten muovipallojen aiheuttamien pettymysten jälkeen.

Särkymätön ei XushaoFa kuitenkaan ollut, sillä kovia kanttiosumia se ei kestänyt. Hieman korkeampaan pomppuun tottumaton kovalyöntinen pelaaja saattoi kanttilyönneillään hajottaa palloja ihan yhtä kovaan tahtiin kuin ennenkin, mutta rauhallisemmassa pelitempossa pallot kestivät vuosia. Voin vaikka vannoa, että Rusan veteraanien päivävuorosssa on vieläkin käytössä vuonna 2015 hankittuja palloja. Logo ja kitka ovat kuluneet, mutta pallot ovat kuitenkin yhä ehjiä ja ilmeisesti pelikelpoisiakin. Ja onhan XushaoFalla Suomessa vielä näihin päiviin saakka pelattu kilpa- ja sarjapelejäkin, harjoituksista ja vapaa-ajanpeleistä puhumattakaan.

XsF:n tulo markkinoille oli ehdottomasti iso parannus heikossa jamassa olleelle muovipallomarkkinalle. Vaikka pallo ei ollut täydellinen, niin se oli kuitenkin ensimmäisiä polypalloja huomattavasti parempi. Tuohon aikaan pallolta eniten toivottu ominaisuus oli ehdottomasti kestävyys, joten pelillistä ominaisuuksista ei hirveästi edes välitetty. Pelaajat olivat taatusti väsyneitä ja turhautuneita pallojen jatkuvaan särkymiseen, joten XushaoFa oli balsamia haavoille. Eteenpäin oli menty, mutta selvää kuitenkin oli, että maaliin ei vielä oltu päästy.

Kun XushaoFan alkuhehkutus oli laantunut ja pallojen pahin kestävyysvaje saatu kurottua umpeen, tapahtui se mitä yleensä aina tapahtuu (ja hyvä niin!), eli pelaajat alkoivat vaatia parempia palloja. Tässä vaiheessa peliin astui mukaan Nittaku, jonka Nittaku Premium 40+ pallo on edelleen kovassa käytössä ja monien pelaajien suosikki.

Nittaku Premium oli huomattavasti aiempaa kalliimpi pallo, mutta hyvän kestävyyden lisäksi myös sen peliominaisuudet olivat huippuluokkaa. Pallossa oli taas sauma ja todella karhea pinta. Jotkut pelaajat kokevat Premiumin muita palloja raskaammaksi ja olen kuullut myös arvostelua johtuen pallon haaleasta tai kermaisesta väristä. Näin lähellä selluloidipalloa ei mikään muovipallo ollut kuitenkaan vielä ollut ja ylivoimaisesti suurin osa palautteesta oli positiivista.

Aloimme myymään Nittakua alkuvuodesta 2016. Pallosta tuli nopeasti kilpatason pelaajien suosikki ja myös monet kisajärjestäjätkin ottivat pallon omakseen. Korkea hintakaan ei ollut monelle ongelma, sillä pallot kestivät niin pitkään, että Nittaku saattoi olla käyttöikään nähden markkinoiden halvin pallo. Myös Nittakun harjoituspallo J-Top löi itsensä läpi ja on taatusti paras koskaan muovista valmistettu harjoituspallo.

Nittakun aika ei vieläkään ole täysin ohi, sillä pallo on edelleen monen suosikki ja niiden myynti on tasaisen vahvaa. Laadultaan palloa on vaikea enää radikaalisti parantaa, joten Nittakun haastajat tulevatkin iskemään sitä vastaan alemmilla hinnoilla.

Kun XushaoFa ja Nittaku syrjäyttivät perinteiseisemmät valmistajat pallomarkkinoilta, nämä eivät kuitenkaan jääneet surkuttelemaan. Tuotekehitys kävi kiivaana ja ensimmäisen sukupolven polypallojen kokemusten jälkeen muoviseosta muutettiin. Uudeksi materiaaliksi valikoitui ABS-muovi (akryylinitriilibutadieenistyreeni), jota käytetään myös mm. Legojen valmistuksessa.

ABS-muovi levisi nopeasti kaikkialle. Tähän osasyynä on varmastikin se, että muutama pallotehdas valmistaa pallot lähes kaikille merkeille. Kiinalainen Double Happiness (DHS) ja Double Fish vastaavat suuresta osasta maailman pallotuotantoa. Nittakulla on oma tehtaansa Japanissa ja XushaoFalla Kiinassa, joiden lisäksi myös Saksassa on yksi tehdas. Kun DHS päätti alkaa valmistaa ABS-palloja teki myös Double Fish nopeasti saman ratkaisun ja näin suurin osa maailman pallovalmistuksesta oli kertaheitolla siirtynyt yhä jatkuvaan ABS-aikaan.

Osittain juuri pallojen vuoksi, mutta toki myös mm. kiinakumien kasvaneesta suosiosta johtuen, päätimme ottaa yhteyttä Double Happinessiin ja lisätä merkin tuotteita valikoimaamme. Ensimmäiset DHS:n ABS-pallot saapuivat meille kesällä 2017 ja DHS D40+ onkin tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin pallomme.

Ei sitä ääneen missään sanota, mutta on helppo kuvitella DHS:n säästävän parhaat ABS-pallot oman brändinsä alle ja myyvänsä muun tuotantanso muille. Näin ollen tuntui luontevalta tarjota kuluttajille juuri DHS:n palloja, joiden voi olettaa olevan parhaista parhaita.

ABS-pallojen peliominaisuudet ovat hyvät ja oikeastaan aika samanlaiset kuin Nittakullakin. Nittakun ja DHS:n välinen laatuero onkin taatusti hintaeroa pienempi, joten DHS:n suosia on helposti ymmärrettävissä. Saa nähdä mitä kausi 2018–2019 tuo tullessaan, mutta voisin veikata DHS:n ja muiden ABS-pallojen suosion kasvavan entisestään.

Kuten tuli jo todetuksi, on pallokeskustelu Suomessa ja maailmalla laantunut huomattavasti sen kiivaimmista vuosista. Tämä on erinomaisen hyvä asia, sillä mm. vuosina 2014 ja 2015 pallot vaikuttivat pelitapahtumiin ja pingiskeskusteluun aivan liikaa. Tällä hetkellä jokainen löytää valikoimastamme taatusti itselleen sopivan pallon, joten kenenkään ei enää uskoisi muovipalloista kärsivän. Näin keskustelu ja keskittyminen voidaan jatkossa suunnata Suomen pöytätenniksen kannalta oleellisempiin asioihin. Toisaalta keskustelu ja palaute olivat kuitenkin paikallaan ja olivat varmasti osittain vaikuttamassa muovipallojen evoluutioon.

Kaiken kaikkiaan viimeiset n. viisi vuotta ovat olleet pallomarkkinoilla vauhdikasta aikaa. Nyt on kuitenkin helppo uskoa (ja toivoa), että seuraavat viisi vuotta kuluvat seesteisemmin. Toivottavasti myös ITTF ja välinevalmistajat ottivat näistä vuosista jotain opikseen ja tulevaisuudessa tuotteiden riittävä laatu varmistetaan juurta jaksain ennen julkistusta. Joka tapauksessa, jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin seuraavan suuremman pallomuutoksen aikaan moni pelaaja tarttuu uusiin palloihin viimekertaista maltillisemmin. Parempia katsoa kuin katua, mutta toisaalta uutuudenviehätys on myös varsin inhimillinen tunne.

26.7.2018
Markus Heikkinen

Oliko blogi pettymys, menestys vai jotain siltä väliltä? Risuja, ruusuja ja kehitysehdotuksia voi jättää sähköpostite osoitteeseen info@pingiskeskus.fi

Nähdään hallilla!